Datakeskus, sinun(kin) takapihallesi?
Sanovat, että se on vihreää siirtymää. Sanovat, että jos käytät puhelintasi, niin tämä on väistämätöntä. Niin, datakeskusten tulo. Ehkä jopa sinunkin takapihallesi. Ainakin presidentti Stubb tuntuu ajattelevan, että hyödyt peittoavat haitat, todetessaan kasvuyritystapahtuma Slushissa, että “More is more”.
USA:ssa herättiin
Olin marraskuun alussa seuraamassa USA:n välivaaleja. Vaalit voittanut sanoma kuului, että ihmiset halusivat korvata rahan vallan demokratialla ja pysäyttää elinkustannuskriisin. Samalla olisi tarpeen laittaa miljardöörit maksamaan elämän yleinen kurjistuminen. Vihdoin näin! Ei ole pakko ottaa annettuna suurteknologian (big tech) valtaa yli demokraattisten prosessien eri puolilla maailmaa. Trumpin kuluvalla valtakaudella tech-veljistä on tullut yhden maailman suurimman demokratian pyörittäjistä. Ovat suuret teknologiayhtiöt yrittäneet kaapata vaaleja myös meillä Euroopassa.
Näiden lisäksi, joskin suoraan näihin linkittyneenä, yksi teema iski vaaleissa läpi vahvasti: ihmiset halusivat pysäyttää datakeskusten rakentamisen omille paikkakunnilleen. Samoja huolia ja kansalaisaktiivisuuden nousua nähdään nyt myös ympäri Eurooppaa ja meillä Suomessa. Vielä maaliskuussa Suomeen oli tuloillaan 20 datakeskushanketta, kun syksyllä hankkeita oli jonossa jo 145. Tahti on kerrassaan pöyristyttävä!
Päätin vaalireissulla käydä tutustumassa paikkaan, jonne on rakennettu datakeskuksia kenties tiheimmin maailmassa. Virginiassa, Loudounin piirikunnassa, on Data Center Alleyksi nimetty alue, jossa keskuksia on nyt 393. Käynnissä niistä on 281 ja 112 on tekeillä. Myös Kauppalehden toimittaja Kreeta Karvala oli paikalla ja teki keikasta jutun.
USA on tunnettu politiikasta, jossa sääntelyä on mahdollisimman vähän ja yrityksillä vapauksia paljon. Samalla tämä tarkoittaa, että myöskään työntekijöiden ja ympäristön suojaa ei liiemmin ole. Yrityksille inhottavalta kenties tuntuva sääntely kun usein tarkoittaa, että vapaille markkinoille luodaan reunaehtoja, joilla juuri pyritään suojelemaan ihmisiä ja ympäristöä.
Nyt maassa on herätty siihen, että vapaana laukkaava tieteiselokuva tulee ehkä liiankin lähelle omaa arkea. Jos yhdysvaltalaiset sitten eivät halua datakeskuksia, niin pitääkö EU:n tai Suomen olla paikka, jonne niitä jatkossa tulisi entistä enemmän? Datakeskuksille otollisen paikan juuri Suomesta tekevät viileä ilmasto, veden läheisyys vähän kaikkialla, vahva sähköverkko ja edullinen ja uusiutuva energia, sekä näemmä heikko lainsäädännön valvonta, jonka ansiosta Googlekin pääsi hakkaamaan laittomasti 300 hehtaaria metsää.
Ylipäätään meiltä puuttuu kokonaisvaltainen sääntely datakeskusten osalta. Siksi yksittäinen talousvaikeuksissa oleva kunta on otollinen paikka suuryritykselle tulla ja voidella paikallisia päättäjiä puolelleen. Google on esimerkiksi lahjoittamassa miljoonia Muhokselle ja Vaalan kunnalle. Näille firmoille miljoonat eivät ole mitään. Ne pelaavat eri kokoluokassa, ja juuri tästä epäsuhdasta juontuu valtava riski. Virginiassa paikalliset maanviljelijät olivat odotelleet suotuisia hetkiä, ja myyneet maitaan teknologiafirmojen datakeskuksille. Kenties maahan syntyi näin uusia yksittäisiä miljonäärejä, mutta muut paikalliset saattoivat joutua kokemaan haitat nahoissaan. Näin voi hyvin käydä myös Suomessa.
Mitä meille luvataan?
Työpaikkoja, kiinteistöveroja kunnille, kenties hukkalämmöt paikallisten kotitalouksien lämmittämiseen. Suomeen päätyvistä miljardifirmojen hankkeista eittämättä joitain euroja jäisi meillekin. Talousvaikeuksissa olevien kuntien näkökulmasta tosiaan ymmärtää, että halu tarttua tällaisiin hankkeisiin on kova.
Kun pintaa hieman rapsuttaa, näkee, että työllisyysvaikutukset ovat lähinnä rakennusvaiheen aikaisia. Loudounissa yksi silmiinpistävimmistä asioista oli se, kuinka vähän missään datakeskusten läheisyydessä näkyi ihmisiä. Hukkalämmöt taas saataisiin käyttöön, jos sopimukset tehtäisiin hyvissä ajoin paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Moni kysyy myös, mitä keskukset voivat tarkoittaa meidän energialaskuillemme. Jos nämä firmat eivät rakenna uusiutuvaa energiaa tarpeisiinsa, niin tottakai ne kilpailevat samasta energiasta esimerkiksi paikallisen teollisuuden ja kotitalouksien kanssa. Siksi me vihreät vaadimme investointien osana firmoja tuottamaan oman energiansa ja osallistumaan sähkömarkkinoiden joustoihin.
Me vaadimme ylipäätään Suomeen ja laajemmin Eurooppaan yhteisiä pelisääntöjä, jotta nämä suuryritykset eivät voisi sanella sääntöjä meille, eivätkä ne pääsisi viemään maatamme, tuhoamaan luontoamme ja kasvattamaan ilmastopäästöjä ja energialaskujamme. Katso reunaehtomme täältä ja tekstin lopusta.
Nimbyilyä, kyllä!
Joku kysyi taannoin, että eikö ole parempi, että keskukset rakennetaan Suomeen, jossa on halpaa uusiutuvaa energiaa, riittävästi vettä ja viileä ilmasto.
Virginian keskuksista osa ei pääse liittymään liian täyteen ahdettuun sähköverkkoon, ja ne pyörivät fossiilienergian turvin. Toki uusiutuvalla energialla homma tehtäisiin kestävämmin. Myös vettä meillä riittää.
Mutta, ja tämä on mielestäni nyt se iso kysymys, meidän pitää kysyä mihin datakeskuksia tarvitaan, mihin niiden laskentatehoja, energiaa ym. käytetään ja kuka tästä kaikesta lopulta hyötyy. Emme me tarvitse yhdysvaltalaisia (vaikkapa nyt Google) ja kiinalaisia (esim. Tiktok) saati venäläisiä (Yandex) datakeskuksia. Kansainvälisiä investointeja Suomeen tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, ei mitä tahansa, eikä minne tahansa.
Tarvitseeko lahtelaisten jatkossa joutua kuuntelemaan Tiktokin datakeskuksen huminaa yötä päivää, jotta kiinalaissovellus saisi kerättyä taas vähän lisää tietoa eurooppalaisista kuluttajista? Tarvitseeko meidän kallisarvoisia metsiä uhrata tällaisille laatikoille, joiden tuotot karkaavat rajojen ja usein rapakoiden taakse?
Entä minne unohtuivat tavoitteet energiansäästöstä? Se oli vielä taannoin iso osa energiapoliittista keskustelua. Että jos pystytään tekemään asioita tehokkaammin, niin aina parempi maapallolle ja lompakolle, että energiaa säästyy.
Suomen pitää kysyä myös näitä kysymyksiä: syntyykö keskusten kautta esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, entä uutta osaamista tai vaikkapa uusia vientituotteita maailmalle? Vai tyydymmekö banaanivaltion rooliin?
Tekoälyä ja sitä pyörittäviä datakeskuksia voidaan tarvita ratkomaan ihmiskunnan visaisimpia ongelmia, tuottamaan parempaa laskentatehoa, lääketieteen innovaatioita jne., mutta ei lisää tekoälybulkkia ja vieraiden valtioiden vaikuttamisyrityksiä.
Keskukset voivat myös aiheuttaa uhkia kansalliselle turvallisuudellemme. Ne ovat oivia kohteita erilaisille sabotaaseille ja mahdollistavat vieraiden valtioiden vaikuttamista maaperällämme. Esimerkiksi Kiinan osalta tiedämme hyvin, kuinka kaikki liike-elämäkin pyörii valtion virallisen koneiston osana ja tuottaa tietoa Kiinan kommunistiselle puolueelle. Venäjä menee samaan luokkaan, eikä USA ole kaukana sekään tässä suhteessa.
Kotimatkalla
Päällimmäinen tunne Virginian jälkeen oli hämmennys. Tekoälybuumi ja sitä myötä datakeskushankkeet etenevät järkyttävää vauhtia, eikä kellään ole kokonaiskuvaa. Keskusten ympäristössä elävät ihmiset joutuvat läpi vuorokauden kuuntelemaan keskusten huminaa, jota sitäkään ei nykyisellään säädellä, ja kokemaan valosaastetta. Luonto ympäriltä on mennyt, ja puiden mukana myös suoja auringolta, ja elo jatkuu tieteiselokuvan ytimessä. En halua, että kotikatuni nimi on Datakeskusbulevardi. En halua tätä Suomeen.
Mutta toivoa on siinä, että USA:ssa vaalien yhteydessä äänestettiin myös moratorioita eli jäädytyksiä datakeskusrakentamiselle. Olen vaatinut samaa myös Suomeen. Onneksi kansalaisaloite teemasta on kerännyt jo hienosti yli 100 000 allekirjoitusta. Niin kauan kuin sääntöjä ei ole, suuryritykset pelaavat meitä.
Jos kiinnostaa kuunnella lisää teemasta, kuuntele täältä 30 minuutin keskustelu MEP-kollegani Kim Van Sparrentakin kanssa.
****
Suomi ei voi olla datakeskusten villi länsi – tarvitsemme kansallisen suunnitelman
Suunnitelman täytyy ohjata datakeskusrakentamista siten, että voimme priorisoida hankkeita, joilla on vähän ei-toivottuja vaikutuksia ja enemmän toivottuja vaikutuksia
Luonto etusijalle ja aiheuttaja maksamaan
Sijoitetaan datakeskukset ensisijaisesti jo rakennetulle alueelle, kuten vanhoille teollisuusalueille, joissa luontovaikutukset ovat pienet
Säädetään velvoittava ekologinen kompensaatio kaikelle maankäytölle
Asetetaan maankäytön muutosmaksu kaikelle metsäkatoa aiheuttavalle maankäytölle
Velvoitetaan käyttäämään suljettuja vesikiertoja, jos vettä käytetään
Parannetaan rakentamisen päästö- ja materiaalitehokkuutta kiertotalouden kannustimilla
Asetetaan pakollinen ympäristövaikutusten arviointi muille kuin pienille hankkeille
Puhdasta energiaa ja vastuuta sähkömarkkinoiden tasapainosta
Datakeskukset eivät saa vaarantaa Suomen tavoitteita irrottautua fossiilisista polttoaineista
Kantaverkkoon liittymistä priorisoitaessa tulee edellyttää hankkeilta kykyä sitoutua uuden päästöttömän energian lisätuotantoon, fossiilittomaan säätövoimaan ja sähköverkon joustavuuteen
Datakeskuksilla tulee olla velvollisuus osallistua sähkömarkkinoiden joustoihin tarvittaessa esimerkiksi joustamalla omasta kulutuksestaan tai tuomalla markkinoille uutta joustavaa tuotantokapasiteettia
Datakeskusten tulee hankkia uuden päästöttömän sähköntuotannon ostosopimuksia kulutusta vastaavasti
Hukkalämpö hyötykäyttöön
Lämpö on ohjattava kaukolämpöverkkoon, teollisuuteen tai hyödynnettävä muutoin
Datakeskusten tulee esittää suunnitelma hukkalämmön käytöstä
Suomalaisille oikeus tietää, millaisia datakeskuksia tänne rakennetaan
Velvoitetaan datakeskuksia julkistamaan tiedot mm. hallinnon, energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten osalta, ja että olennainen tieto on avoimesti päättäjien, median ja kansalaisten käytössä jo lupavaiheessa
Julkishallinnon organisaatioiden ei tule tehdä hankkeita koskien vaitiolovelvollisuussopimuksia ilman välttämätöntä syytä
Suositaan hankkeita, jotka tukevat Suomen ja Euroopan digitaalista suvereniteettia
Kestävä ja oikeudenmukainen rakentaminen
Datakeskusten rakentamista tulee ohjata osana rakennuslupaa vähähiilisiin materiaaleihin ja elinkaaren päästövähennyksiin, ml. puurakentaminen silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista
Rakennustyömailla tapahtuva työperäinen hyväksikäyttö tulee estää
Verotulot Suomeen, ei veroparatiiseihin
Varmistetaan, että datakeskusten toiminnasta jää taloudellinen hyöty Suomeen
Puututaan EU-tasolla maiden väliseen voitonsiirtoon
Suositaan hankkeita, jotka tuovat enemmän pysyviä työpaikkoja ja osaamista
Halleista yritysekosysteemeihin ja investoinneista vientiin
Vahvistetaan datakeskusten ympärille ja yhteyteen syntyvää osaamista ja innovaatiotoimintaa
Viedään maailmalle ratkaisuja, jotka esimerkiksi pienentävät datakeskusten ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä