Sitova asiakasmitoitus Helsingin lastensuojelun sosiaalityöhön

Lastensuojelun resurssit Helsingissä kaipaavat kipeästi kriittistä tarkastelua. Jätin eilen kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen lastensuojelun asiakasmäärien rajaamisesta 30 lapseen työntekijää kohden. Aloitteen allekirjoitti 40 kaupunginvaltuutettua kuudesta eri puolueesta. Aloitteella halutaan puuttua lastensuojelun avo-, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityön asiakasmääriin.

Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 ja sen jälkeen jo yli 3000 lastensuojelun ammattilaista ja muuta asiasta huolestunutta henkilöä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan lastensuojelulakiin muutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi ja näin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Osassa kunnista sosiaalityöntekijöillä voi pahimmillaan olla yli 100 lasta asiakkaana. Adressissa vaadittiin toimia myös kuntatasolla.

Kunnissa on puhuttu jo vuosia sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä.

– Helsinki voi nyt osoittaa olevansa edelläkävijä ja rajoittaa lastensuojelun asiakasmääriä jo ennen mahdollista lakimuutosta rajoituksista, toteaa aloitteen tehnyt Ohisalo.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöille pitää turvata mahdollisuus kohdata jokainen lapsi ajan kanssa ja tehdä työnsä laadukkaasti. (Kuva: Ohisalo 1980-luku)

Lue lisää

Puheenvuoro Helsingin talousarviosta vuodelle 2018

(Puheenvuoro Helsingin kaupunginvaltuustossa talousarvion 2018 käsittelyssä 15.11.2017)
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

kiitos kaikille talousarvion valmistelijoille. Helsinki kasvaa ja se on oikein. On oikein, että tämä maailman toimivin kaupunki syntyy yhteistyöllä, jossa vannotaan sen nimeen, että kukaan ei tässä kaupungissa jää ulkopuolelle.

Lapsi ei valitse perhettään, johon syntyy, mutta me voimme valita ja olemme nyt valinneet tehdä sellaista kaupunkia, jossa syntymässä saatujen pelikorttipakkojen kokoa tasataan lasten välillä.

Varhaiskasvatus, koulutus, ikäihmisten palvelut, lisäpanostukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kirjastot, liikuntamahdollisuudet, kulttuuripalvelut…

Todella monta hienoa esimerkkiä halusta sijoittaa ihmisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Eikä ole juuri parempia sijoituksia, kuin sijoittaa hyvissä ajoin lapsiin.

Nyt on valittu sijoittaa erityisesti niille alueille ja niihin kouluihin, joissa on enemmän haasteita. Tämä tarvepohjainen lisäraha (positiivinen diskriminaatio) on tutkimukseen pohjautuvaa politiikkaa parhaimmillaan.

Lue lisää

Eriarvoisuuden kasvun annetaan tapahtua

(Puhe vihreillä puheenjohtajapäivillä 6.2.2016 Helsingissä)

Siteeraan teille internetistä poimimaani tekstiä otsikolla:

Eriarvoisuuden kasvu ei näytä huolettavan

”Laitapa valtioneuvoston verkkosivuille hakusanaksi eriarvoisuus. Valitse ajanjaksoksi nykyinen hallituskausi. Saat KOLME hakutulosta, ja nekin liittyvät vain etäisesti eriarvoisuuden vähentämiseen. Sen sijaan kilpailukyky tuottaa 174 hakutulosta.”

Näin kirjoittaa toimittaja Pertti Martiskainen Itä-Savo -lehdessä.

Siis KOLME hakutulosta sille, että poliittisena pyrkimyksenä olisi se, että olemme kaikki samassa veneessä. Eriarvoisuuden kasvun annetaan toisin sanoen tapahtua.

Puheenjohtaja Ville Niinistön puheessa korostui se, mikä nyt korostuu kaikkialla. Turvapaikanhakijakysymys puhuttaa ja niin sen pitääkin, meidän pitää kyetä kotouttamaan uudet tulijat ja vaatia EU:lta yhteisiä ponnisteluja paremman huomisen puolesta. Keinoja kyllä on.

***

Keskustelu turvapaikanhakijoiden tilanteesta on paikoin uskomattoman mustavalkoista. Samalla, kun sanot, että konfliktia pakenevaa ihmistä täytyy auttaa, tulet eräiden mielestä sanoneeksi, että suomalaista köyhää ei pitäisi auttaa. Auttaminen nähdään nollasummapelinä, joka tapahtuu meidän ja heidän välillä ja jossa me menee kaiken muun edelle. Lue lisää